Amanda ja Chorus ovat heränneet Chorusin sängyltä vierekkäin. Chorus leikittelee Amandan lyhyeksi leikatulla tukalla.
"Huomenna on sitten harhautukset. Brujahit vetävät Hurtan pois, ja sinä teet väärän palohälytyksen ja sinä aikana Nosferatut vievät termiitin Elysiumiin."
"Mm, aivan. Tänään on siis niin sanotusti viimeinen vapaapäivä. Onko sinulla suunnitelmia täksi illaksi?"
"Minulla suunnitelmia? Ei. Hyvänen aika, eihän minulla koskaan ole ollut suunnitelmia. Olen ollut kotona aina. Lukenut, katsonut elokuvia, opiskellut tai tutkinut kuolemaa."
Naurahdan hieman ja sanon:
"Lupasin ilmoittaa Judasin ystäville että he voivat lähteä rundille ilman solistia. Tämä on ainoa ilta kun voin sen tehdä ennenkuin alkaa tapahtua ja jos sinulla ei ole parempaa tekemistä ja haluat päästä ulos tästä kodikkaasta, mutta ehkä hieman kahlitsevasta kodistasi, voisit tulla mukaani. Jos siis haluat."
"Voisit myös tarvita kyytiä. Nopean asian toimittaminen vie kauan aikaa julkisilla kulkuvälineillä. Osaatko muuten ajaa autoa?"
"En osaa, en sitten yhtään. Olen pelannut autopelejä mutta en ole koskaan kokeillut soveltaa niitä käytännössä ja ehkä parempi niin."
"Hyvä on, et siis saa ajaa Leksusta." Chorus virnistää ja nousee ylös.
Pudistelen hymyillen päätäni ja nousen itsekin ylös.
"Asiaa mutkistaa hieman se, että en tiedä mistä löytää nämä muut bändin jäsenet. Mutta voimme mennä vaikka sille klubille jossa heillä viimeksi oli keikka ja kysellä tietoja ja jos se ei tuota tulosta, voin kysyä saako Judasin luona vierailla lyhyesti ja hän saa itse kertoa."
"Kerrot vain paikan, minä ajan." Amanda saa kuulla tietysti Judasin puhelinnumeron ja sähköpostin, mutta saa myös urkurin yhteystiedot.
"Hienoa. Juuri toivoinkin saada tapaavani urkurin. En tiedä miksi tosin,"sanon ja teen puhelun saamaani numeroon:
"Amanda tässä. En tiedä muistatko minua, mutta minä olen se Nosferatu joka pyöri teidän keikoillanne tässä kaupungissa. Voimmeko tavata? Asia on tärkeä."
"Amanda, aivan, tiedän kuka olet." Pieni tauko.
"Kyllä. Luulen, että meidän pitäisi tavata." Urkuri, jonka nimeä Amanda ei edes tiedä antaa klubin nimen ja osoitteen. Amanda on kuullut siitä. Suuri goottiklubi. Erittäin hyvä tapaamispaikka, jos haluaa tavata suuren joukon keskellä.
"Hyvä. Saavumme sinne," sanon ja kerron Chorusille paikan jossa urkuri haluaa tavata.
Chorus nyökkää ja lähtee ajamaan.
"Haluatko, että tulen mukaan vai hoidatko tämän yksin? Voin odottaa autossakin."
"Tule mukaan, se tekee varmasti hyvää sinullekin päästä edes vähän pois seinien ja auton ovien sisältä."
Amanda ja Chorus saapuvat klubille, joka näyttää vanhalta kirkolta ulkoa päin. Varmasti se on sellainen ollutkin, kunnes kyseisen kirkon ihmiset ovat menettäneet uskonsa sen auktoriteettiin ja pappeihin, ja eronneet. Kirkko ei pysty maksamaan ylläpitoaan ilman kolehteja, joten se on myyty. Ostaja on ollut klubin omistaja ja ennen pyhä paikka on nyt goottien mekka.
Katson rakennusta ja hymyillen tokaisen:
"Sinä et siis ole viettänyt aikaasi koskaan klubeilla? Ei se mitään. Nyt on hyvä hetki tunnustaa baarimikolle syntisi ja saada vapautus." Vedän hupun päähäni ja aukaisen Chorusille oven, astuen itsekkin sisään. Tutkailen hetken rauhassa katseellani paikkaa sisältäpäin ja sen houkuttelemia asiakkaita, nuuhkien hieman ilmaa.
Chorus katsoo Amandaa.
"Osuvasti sanottu. Omistaja on entinen pappi. Nykyinen Ventrue. Ei kuulemma kovinkaan paljon itseasiassa politiikkaan menevä, mutta bisnesvaisto on hyvä. En tiedä miksi hänet on muutettu, mutta sen tiedän, että entinen pappi joka näki entisessä kirkossaan mahdollisuuden bisnekselle, ja uskollisille klubittaja-seuraajille on verensä mittainen."
"Okei, koska kyseessä on Ventrue, paikka saa miinuspisteitä. Mutta ehkä hän on järkevämpi kuin ne tusinat muut ja saa yleisesti ottaen tästä pikku temppelistään plussaa," sanon ja astun peremmälle, etsien katseellani urkuria.
Amanda ei löydä etsimäänsä henkilöä. Hän kuitenkin näkee baaritiskin takana kaltaisen, jolla on valkoinen lyhyt piikikäs tukka, jään siniset silmät ja kaulassa risti. Chorus katsoo bilettävää ihmismassaa.
"Minäkin olen enemmän gootti kuin nämä, tiesitkö?"
"Tiedän sen nyt kun tunnen sinua paremmin kuin kuukausi sitten. Nämä kuitenkin näyttävä enemmän gooteilta kuin sinä," sanon ja virnistän leikillisesti lopuksi, kävellen baaritiskille kaltaisen luokse.
"Iltaa," aloitan.
"Etsin erästä jota en katseellani löydä. Toreador, Dead Poetsin urkuri. Olemme sopineet tapaamisesta ja ehkä sinä osaat osoittaa minut hänen luokseen?"
Chorus ehtii vielä sanoa:
"Mutta minä olen sentään oikea vampyyri, mitä nämä yrittävät imitoida." Baarin takana oleva katsoo Amandaa.
"Minä tunnenkin sinut. Tai en tunne, mutta tiedät. Olet se uusi Nosferatu-nousukas. Siresi on D'arc?"
"Kas, sukuni tunnettavuus palkitsee itsensä. Kyllä vain, sireni on D'arc ja minä olen Amanda D'arc."
"Sylvia Silver odottaa sinua kabinetissa. Ohjaan sinut sinne."
"Kiitos," sanon ja vilkaisen Chorusia, pyytäen häntä seuraamaan. Se mitä aion puhua tälle Sylvialle, ei ole mikään salaisuus.
Amanda johdatetaan takahuoneeseen, joka on suurehko myös kokouksia tai yksityisiä hetkiä varten tehty. Pappi jättää heidät keskenään. Sylvialla on räsyinen balettihame ja maihinnousukengät.
"Amanda," hän tervehtii.
"Sinun nimeäsi en muistakaan," hän nyökkää Chorusia kohti ja lisää miltei väheksyvästi:
"Mutta muistan kyllä sinutkin."
"Ystäväni Chorus," sanon yksinkertaisesti ja tutkailen nopeasti Sylvian katseellani läpi, aloittaen sitten:
"Huhut liikkuvat nopeasti ja usein saavat lisäväriä kulkiessaan suusta toiseen, joten oletan että olet kuullut mikä iltojen puheenaihe on tällä hetkellä?"
"Olen kuullut huhun, että Judasin voisi saada vapaaksi. Kaikkihan tietävät sen, että hän on syytön. Tuot siis hyviä uutisia, eikö niin?"
"Näemmä huhut ovat saaneet uudet siivet. En tiedä mistä olet tuollaista kuullut eikä sillä ole merkitystä, mutta uutiseni eivät vahvista kuulemaasi. Judas on tuomittu kuolemaan ja sille ei voi tehdä mitään. Ja syy miksi tulin tapaamaan sinua, on hänen pyynnöstään. Ja okei, myönnän että oma inhimillisyyteni on mukana tässä myös ja siksi Judasin ja minun ystävällinen kehoitus on, että lähdette kaupungista pois. Kokonaan."
"Judasin taru on siis loppu?" Amanda näkee naisen silmäkulmasta valuvan punaisen kyyneleen.
"Valitettavasti. Ei varmasti yhtään lohduta, mutta hän toi itse itselleen tämän tilanteen."
"Miten niin? Hänhän on syytön, ja prinssi vain etsii syntipukkia. Koko hänen primogeniksi nimittäminen oli suuri farssi ja näin miten prinssi, sheriffi ja Hurtta nauttivat koko tilanteen ironiasta."
"Varmasti nauttivatkin, mutta Judas ei olisi tässä tilanteessa jos olisi noudattanut ohjeitani. Tässä taas näkee sen miten teidän käsittämätön kykynne olla hieman liian luovia tulee hyvin esille. Mitä hiton hyötyä on olla kuolematon jos ei voi nauttia siitä, oli suurinpiirtein Judasin kysymys minulle. No, tässä vastaus," sanon ja astun askeleen lähemmäs häntä jatkaen:
"Nainen, sinun ystäväsi teki asioita jotka ovat kiellettyjä täällä ja nyt häntä rangaistaan siitä."
"Kiellettyjä? Kuka niin sanoo? Olet kuolematon, sinulla on koko elämä edessäsi, elämä, mitä eläessäsi et olisi voinut unelmoida. Ja joku tulee ja sanoo sinulle mitä saat tehdä tai et. Olet vanki. Kuolematon, mutta vanki." Nainen rauhoittuu.
Haluaisin tavata vielä Judasin. Jättää hyvästit."
"Tietysti haluat ja minä yritän järjestää sen. Onnistuu se tai ei, te lähdette tästä kaupungista pois jos haluatte elää sitä edessänne olevaa elämäänne niinkuin mielitte," sanon ja huokaisen hiljaa lopuksi.
"Hyvä on. Teen kuten sanot. Toivon, että onnistut järjestämään tapaamisen Judasin kanssa. Ymmärrän, ellet pysty vaikken haluaisikaan ymmärtää. Haluaisin olla sinulle vihainen, huutaa, raivota, mutta se ei ole sinun syysi. Koko tämä tilanne." Sylvia Silver pitää pienen tauon.
"Toivottavasti he kärsivät."
En todellakaan halua saattaa Sylvian tietoon mitä on tekeillä, joten tyydyn nyökkäämään kommentiksi hänen toivomukselleen.
"Minä teen parhaani ja ilmoitan sinulle jos se käy," sanon ja nyökkään tervehdykseksi, poistuen paikalta Chorusin kanssa. Kävellessäni ulos sanon:
"En käsitä noita tyyppejä. He ovat aivan liian omistautuneita omille intohimoilleen eivätkä ajattele järkevästi mistään. Hitto että vihaan niitä. Ja hän haluaisi olla vihainen minulle? Pah, idiootti." Ulkona rauhoitun ja jatkan: "Minun pitää käydä tapaamassa primogenia ja pyytää häneltä lupa siihen vierailuun. Haluatko vielä tulla mukaan?"
"Primogenia? Scaria? En tule mukaan, mutta odotan autossa ja annan kyydin sinulle."
"Miten vain haluat," sanon ja kerron hänelle paikan minne viedä minut. Käveltyäni jonkin aikaa tunnelia pitkin, saavun oikealle paikalle ja etsin katseellani Scaria.
Scar ottaa Amandan vastaan ja kuulee hänen asiansa. Hetken mietittyään Scar toteaa:
"Tuskin se on ongelma. Muutenkin prinssin tilanne on heikko, ja hän siirtyy syrjään nopeammin kuin olisimme osanneet aavistaa. Hänen tahdollaan, ettei vankia saa tavata ei ole merkitystä. Mutta, tämä Toreador, hän pitää suunsa kiinni. Niin kauan kuin hän tässä kaupungissa on ennen kuin lähtee pois, häntä tarkkaillaan. Väärä liike, ja hän menettää sydämensä."
"Minusta erittäin hyvä diili. Minulla oli toivoa Judasin kanssa ja hän todisti sen toivon vääräksi, nyt idioottina lasken toivoni näin pienessä asiassa toisen Toreadorin varaan hänen omaksi parhaakseen, mutta jokin minussa sanoo ettei se vitun, anteeksi, ettei se primadonna kovin pitkään pysty pitämään sitä maalattua suutaan kiinni. Ehkä Judas takoo charmillaan järkeä hänen päähänsä. Minä siis ilmoitan Sylvialle että asia on ok," sanon ja lähetän nopeasti viestin Sylvialle jossa kerron hänen saaneen luvan tavata Judasin ja että joku muu kuin minä tulee kertomaan hänelle ehdot siihen tapaamiseen.
"Jos hän mokaa, minä lupaan ja vannon etten enää ikinä tee yhtään mitään Toreadorien hyväksi," sanon vielä ja katseellani kysyen varmistan, saanko luvan poistua.
Scar sanoo:
"Oli Judas tehnyt mitä tahansa, hän on ainakin vetänyt huomion itseensä. En usko, että se on suunniteltua, mutta hänen mokailustaan on ollut huomattavaa hyötyä koko tämän asian kannalta. Ajattele, ilman hänen teloitustaan ei ylihuominen isku olisi mahdollinen."
"Tuo on totta. Ja hän on kyllä tekemässä jotain melko rohkeaa, jos niin voisi sanoa. Kuolemahan on edessä joka tapauksessa, mutta tehdä se tämän kaiken ison asian hyväksi on kuitenkin kunnioitettavaa. Ja tiedätkö, vaikka minä vihaan niitä Toreadoreja, Judas hieman avarsi näkökulmaani heihin kunnes taas omilla teoillan todisti ettei heihin voi luottaa heidän intohimonsa vuoksi. Mutta se pieni avarakatseisuus jonka koin, melkein voisin jopa pahassa painajaisessa yrittää pelastaa hänet kuolemalta. Mutta vain pahassa painajaisessa."
"Toreadoreilla ei yleisessä mittakaavassa ole minulle tai minun mielestäni juurikaan merkitystä. Mutta tämä yksi yksilö virheensä kautta on osoittautunut perin juurin hyödylliseksi."
"Aivan. Heillä ei ole merkitystä, mutta Judas olisi ollut pieni suola jos olisi tehnyt kuten kehoitin ja välttänyt ongelmia. En tarkoita tällä jossittelulla sitä että kadun mitenkään Judasin puolesta sitä mitä hän teki, sehän on meille suuri apu. Ja hän tietää kuollessaan tekevänsä jotain suurta meidän kaikkien hyväksi."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti