3. sessio - Tehtävä

Seuraavana iltana kotonaan Amanda kuulee kadulta auton merkkiäänen. Se on kaksi nopeaa, pienen tauon jälkeen pidempi. Ei siis kuulosta, että joku olisi sillä ilmoittanut, että liian läheltä kävi pelti peltiä tai herättänyt toisen huomiota liikenteen seuraamiseen.

Raotan verhoa ja kurkistan ulos.

Pihalla on musta pakettiauto, jonka konepellillä on kuluneet liekkikuviot. Ikkuna on auki, ja ikkunan alakarmiin nojaa tatuoitu käsi hiha ylhäällä, vaikka ulkona sataakin räntää. Auto antaa vielä merkkiäänen kärsimättömästi.

Brujah, oletan ja tuhahtaen kiirehdin ulos auton luokse, vetäen hupun kasvojeni suojaksi.

Auton ikkunasta katsoo eilinen Brujah Amandaa. Hänellä on paperipussi kädessään, jonka hän ojentaa Amandalle.

"Tässä, näitähän sinä kaipasitkin."

Otan pussin ja kurkistan sen sisään.

Pussissa on taiteltu kartta, missä näkyy olevan punakynällä ympyröity alue. Lisäksi siinä on cd-rom.

"Tuhoa ne käytön jälkeen. Et todellakaan halua, että niitä löydyy sinulta. Koskaan. Ja et todellakaan ole niitä saanut minulta, jos mokaat tämän homman."

"En tietenkään," totean yksinkertaisesti ja suljen pussin, lähtien takaisin sisälle. Sisällä otan cd-romin ja laitan sen koneeseeni, sekä tutkin paremmin karttaa.

Kartasta on ympyröitä kaksi rakennusta. Toinen on numeroitu 1, toinen 2. Ensimmäisessä lukee Sulkakynä, toisessa Havittelija. CD-levyllä on pohjapiirustus rakennukseen, johon on "sulkakynä" merkitty. Rakennus on taidenäyttely, jonka lähellä on kartano. Pohjapiirroksen mukaan taidenäyttelystä pääsisi viemäreitä pitkin kartanon kellariin.

Toinen ympyröity rakennus, Havittelija on keskustassa kerrostalon kattohuoneisto. Siitäkin on pohjapiirros. Ilmanvaihtokanavat näyttävät ahtailta, mutta ehkä juuri ja juuri mentäviltä.

Tutkin pohjapiirroksia ja pohdin, kykenenkö todella suoriutumaan tästä tehtävästä, jäämättä kiinni. En tiedä miten mahdollista minun olisi päästä rakennukseen jos Sulkakynä on itse myös paikalla, joten parasta olisi hoitaa tämä kun hän on jossain muualla. Mutta minä en tiedä hänen aikatauluistaan mitään. Voisin tietysti odottaa sellaista päivää kun tietäisin Elysiumissa olevan jotain tärkeää ja iskeä silloin.

Amandan pohtiessa suunnitelmaa, hänen puhelimensa soi. Tuntemattomasta numerosta.

Katson puhelinta ja sen enempää miettimättä oletan jo soittajan olevan Chorus. En haluaisi vastata, mutta en pidä siitäkään että jostain numerosta jatkuvasti pommitetaan joten vastaan siihen:
"Mitä asiaa?"

"Olen pahoillani, et ymmärrä. En tehnyt sitä omasta tahdostani."

"Olet oikeassa, en ymmärrä. Olen tottunut siihen että luokseni ei tulla noin vain hyvää kaveriseuraa etsiessä, mutta kerrankin jopa luulin että ihan omasta vapaasta tahdostasi tulit juttelemaan. Olisihan se pitänyt arvata kuitenkin, mikä oli homman nimi. No, miksi nyt soitit? Vain kertoaksesi kuinka pahoillasi olet?" Sanon ehkä vähän tylystikin, mutta turha odottaa että minä olisin ymmärtäväinen nyt.

"En anele anteeksiantoasi. Haluan vain, ettet pidä minua selkään puukottajana. Minut pakotettiin siihen."

"Sanon rehellisesti että en luota sinuun, mutta eipä sillä kai mitään merkitystä edes ole. Olisit voinut silti sanoa ihan suoraan, että se Brujah halusi puhua kanssani. En usko että olisin kieltäytynyt."

Linjan toisessa päässä on hetken hiljaista.
"En tiedä mistä on kyse, mutta jos tarvitset apua, voin auttaa. Olen sen velkaa."

"Kuulostaa hyvältä, sillä voisin tarvita apua saadakseni todistaa sille Brujahille, etten ole sitä miltä vaikutan. Voisimme kai tavata ja puhua asiasta paremmin, mutta minä päätän paikan tällä kertaa."

"Hyvä on. Sopii minulle."

Annan hänelle osoitteeni ja pyydän häntä saapumaan luokseni.

Menee vajaa tunti, ennen kuin Amandan ovikello soi. Hän päästää Choruksen sisälle. Chorus riisuu märän takkinsa. Amanda ei näe autoa pihalla, eli ainakaan omalla autollaan hän ei ole tullut.

"Vaatimaton majani," sanon ohjatessa hänet olohuoneessa sijaitsevan työpöydän luokse jossa on kannettava tietokone.
"Tuossa on pohjapiirrustukset ja tuossa ovat sisäänkännit rakennuksiin," kerron.

"Homman nimi on siis tämä. Minä hankin Sulkakynältä mustan kirjan ja lavastan Havittelijan syylliseksi varkauteen. Ja sinä autat siinä," sanon katsoen Chorusia toisesta suupielestäni pienesti hymyillen.

"Sulkakynä?" Ilmeisesti Brujahin käyttämät ilmaukset ovat olleet kiertoilmaisuja varmuuden vuoksi. Amanda tietää, että Toreador primogenin nimi on Lisa Rose Maria, mutta elderin nimestä hän ei ole varma. Ettei olisi sama, jonka kanssa hän hieman otti Elysiumissa yhteen, Sam Moore.