Amanda ei kauan saa olla rauhassa siitä pelistä, mikä on meneillä. Hänen pihaansa ajaa sama pakettiauto, kuin ennenkin. Pihalta kuuluu auton merkkiääni.
Mitä useammin kuulen tutun auton äänen, sitä epämiellyttävämpänä alan pitää sitä. Siltikin menen ulos katsomaan, mitä asiaa heillä tällä kertaa on.
Tällä kertaa Brujah, joka on komennellut Amandaa on yksin. Hän viittaa Amandalle tulemaan luokseen.
"Astu kyytiin, käydään rundilla."
Katson aivan pienen hetken häntä toinen kulma koholla, mutta nousen kuitenkin pakettiauton kyytiin.
"Ei kai vain ole tapahtunut jotain negatiivista muutosta tilanteeseen?" kysyn vilkaisten häntä, kääntäen nopeasti katseeni eteenpäin, vetäen hupun kasvojeni suojaksi.
Brujah lähtee ajamaan päämäärättömästi.
"Ei, mutta kiinnostaisiko keikka?"
Utelias ja kysyvä katseeni kääntyy häntä kohti.
"Keikka? Minne ja mitä Minä siitä hyödyn?" Kysyn.
"Mitä hyödyt? Ehkä siitä puhumme joskus jotain."
Päätäni hieman pudistellen sanon:
"Vai niin. No, varmasti jaat tiedon siitä, missä keikka on ja mikä on saalis?"
"Saalis?" Brujah nauraa.
"Tuota en ajatellutkaan. Pidä mitä haluat, ei paina minun elämääni."
"No kerro sitten mistä oikein on kyse, niin voin kertoa sinulle, kiinnostaako minua ylipäätään koko homma," sanon katsomatta häntä.
"On yksi ghouli, joka luulee olevansa jotain. Se pitää opettaa tavoille. Tavoille niin, että se jää sen jakeluun, ikuisuudeksi, jos ymmärrät." Brujah nyökkää hanskalokeroa.
"Tuolla on sinulle työkalu, ellet jo omista."
"Aivan lopullisestiko?" Kysyn ja avaan hansikaslokeron, katsoen mitä siellä on.
"Lopullisesti. Vittuilijat saavat loppua kokonaan. Ei ole tarvetta opettaa, tai katsoa katumusta. He ovat tienneet mihin ryhtyvät. Ainakin ghouli, mikä ei ole paskankaan arvoinen, ellei tottele."
Hanskalokerossa on ysimillinen pistooli.
Otan ysimillisen käteeni ja katson Brujahia.
"Kyseessä on vain ghouli, mutta tuleeko sen ongelman poistamisesta minulle kenties jotain ongelmia?" Kysyn.
"Ghouli, kukaan joka voisi minkäänlaisia ongelmia virallisesti aiheuttaa, ei pidä niistä kirjaa. Eli, ei ongelmia. Ja se ghouli on alaiseni, joten se on hänen ongelmansa, ja hän tuskin siitä valittaa, tai minä valitan hänelle."
"Hyvä on, minä hoidan ongelman," sanon nyökäten, enkä vaivaudu kysymään miksei hän tai hänen muut alaisensa tee sitä itse. Vaikken pidä toisaalta yhtään siitä että hän ylipäätään asioi kanssani, luulen että tämä on hyvä tilaisuus näyttää mihin pystyn.
"Kerrot vain kuka ja missä, niin ongelma on hoidettu."
"Ajan sinut sinne. Voi olla, että siellä on muitakin. Hoidat hommat, minä olen taustalla."
"Muitakin tarkoittaa kaiketi sitä että hekin saavat poistua täältä?" varmistan.
"Se on minulle aivan sama. Ihmisiä. Ja kyselyä tuskin tulee. Normaalia jengitouhua."
Nyökkään hyväksyvästi ja varmistan että aseessa on panoksia.
"Minä hoidan sen."
Brujah jatkaa ajamista pysähtyen kerrosalon pihaan. Lähiörakennus, missä ammuskelu todennäköisesti ei ole harvinaista. Paikka, jossa ihmiset eivät uskalla puuttua asioihin, elleivät ne heitä kosketa henkilökohtaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti