21. Sessio - Planeetan hyväksikäyttösuunnitelma

Jamima katsoo Chiasmia ja kuiskaa:
"Meillä tuskin on varaa kiituriin..."

Nyökkään Jamimalle ja sanon naiselle:
"Tuota, olisiko tässä lähellä jotain? Kävelymatkan päässä?"

"Voin antaa teille kartan. Sen hinta on viisi blutokia. Se näyttää ravintolat, hotellit ja mielenkiintoiset kohteet. Turisteille tarkoitettu."

"Onko täällä mikään ilmaista?"

Nainen hymyilee:
"Onko missään mikään ilmaista?"

"Eipä oikeastaan," tokaisen ja käännyn katsomaan Jamimaa.
"Tähänkö tämä loppui ennenkuin edes pääsi alkuun? Lähdemmekö vain kävelemään etsien jotain sopivaa?"

Jamima kurtistaa kulmiaan. Hän sanoo Chiasmille:
"Ei vielä." Hän kääntyy naisen puoleen:
"Tiedätkö, minä olen Al-Malikin huoneen prinsessa, minulla pitäisi olla etuoikeuksia, ja teidän pitäisi olla etuoikeutettu, että minä olen tullut tänne." Nainen katsoo Jamimaa kuin ei ymmärtäisi, mitä hän puhuu. "Hyvä on, prinsessa," hän sanoo sanan "prinsessa" enemmän siksi, koska asiakas itseään niin kutsui, ei kunnioitukesta.
"Kuka hän on?" Hän osoittaa Chiasmia. Jamima katsoo Chiasmia.
"Hän on... hovineitoni."

Vilkaisen Jamimaa, mutta nyökkään ja hymyilen hieman.
"Kyllä, hovineito."

Nainen hämmentyy hetkeksi.
"Odotatteko hetken aulassa?"

Nyökkään naiselle.

Jamima kysyy:
"Mitäköhän nyt tapahtuu?"

"En tiedä. Ei hän ainakaan näyttänyt tietävän Al-Malikin huoneesta mitään."

"Tietämätön maalainen," Jamima tiuskaisee.

Pyöräytän silmiäni ja käännän katseeni Jamimasta pois.

Hetken kuluttua heidän luokse kävelee mies, jolla on sininen kaapu ja outo paksu huivi kaulalla. Hän on kaljuuntunut päälaelta, mutta sivuilla olevat keltaiset hiukset on kammattu pystyyn.
"Neidit," hän sanoo ja nyökkää toisen kerran Jamimalle:
"Prinsessa. Tuletteko toimistooni?"

"Toivo että tämä toimii," sanon hiljaa Jamimalle ja nyökkään miehelle.

He lähtevät seuraamaan miestä hänen toimistoonsa. Jamima sanoo Chiasmille:
"Tietysti tämä toimii, minähän olen prinsessa."

"Et välttämättä täällä kultaseni, vaikka he sinua prinsessaksi kutsuvatkin."

Jamima mulkaisee Chiasmia.
"Parasta olisi, että arvoni otetaan huomioon, tai muuten..."

"Tai muuten mitä? Mitä sinä muka aiot tehdä? Et yhtään mitään."

Jamima katsoo Chiasmia, eikä Chiasm oikein osaa lukea hänen silmistään mitä hän tarkoittaa. Toimisto on suuri, siinä on mukavat tuolit, suuri työpöytä ja ajatuskone. Se, mistä Chiasm tulee ajatuskoneet ovat kalliita ja harvinaisia, usein jopa huonokuntoisia, mutta tuo näyttää aivan tuliterältä. Mies viittaa heidät istumaan ja kysyy, ottaisivatko he viiniä?

Kieltäydyn, vaikka yleensä en ilmaisesta alkoholista kieltäydy koskaan. Tämä tilanne on vaan epämukava.

Jamima ottaa lasin viiniä.
"Sinä olet siis prinsessa, Al-Malikin huoneesta? En ole koskaan kuullutkaan siitä, mutta harvemmin huoneet ovatkaan tunnettuja oman valtapiirinsä ulkopuolella." Jamima miltei tyrskäyttää viinit nenästään: "Mitä!"

"Sanoinhan että teitä ei tunneta täällä," sanon hiljaa Jamimalle.

Jamima katsoo Chiasmia:
"Ja kuka sinä sitten olet?"

"Miten niin kuka minä sitten olen? Hovineitosi tietenkin." Vastaan kummastuneena Jamimalle.

Jamima sanoo:
"Kuulitko herra manageri, hän on hovineitini ja voi todistaa, että me Al-Malikit olemme erittäin tunnettu huone."

En haluaisi olla tässä sopassa mukana, enkä todellakaan haluaisi esittää Jamiman hovineitoa, mutta en voi pilata kaikkea totaalisesti sanomalla suoraan ettemme oikeasti edes tunne juurikaan toisiamme.
"Hän on oikeassa. Sieltä mistä me tulemme, Al-Malikit ovat todellakin erittäin tunnettu huone," sanon miehelle.

"Mistä te sitten tulette," kysyy manageri. Jamima vastaa:
"Sieltä, missä tiedetään kuka on kuka."

"Olemme kaukana kotoa ja haluamme vain hieman viihdykettä, siinä kaikki," sanon jo hieman kyllästyneenä.

Manageri miettii.
"Vai prinsessa. En ole koskaan kuullutkaan Al-Malikin huoneesta. Mutta, koska te olette ensimmäistä kertaa täällä, jos annan teille vapaapassin, niin kerrotteko teidän aatelis-huoneelle, miten viihtyisä tämä planeetta on?"

"Jos prinsessa viihtyy, tietysti kerromme," sanon nyökäten.

Jamima miettii hetken.
"Ja mitä tuo vapaapassi sisältää?"

Katson itsekin miestä kysyvästi.

"Näytätte sitä, niin mitä teettekin, niin se on ilmaista teille kahdelle. Tai sinulle, prinsessa. Hovineitosi ei saa sitä oikeutta, mutta sinä voit toki hänelle ostaa etuja. Miltä kuulostaa?"

Käännän vuorostani kysyvän katseeni Jamimaan. Mielestäni tuo on hyvä diili.

Jamima nyökkää.
"Kyllä, hyväksyn tuon tarjouksen." Manageri hieroo käsiään yhteen.
"Loistavaa. Ai niin, unohdin mainita, että minulla on yksi pyyntö."

"Mikä pyyntö?" Kysyn epäluuloisena. Olisihan se pitänyt tietää että tässä on jokin juttu takana.

"Järjestän huomenna illalla yksityiset juhlat, ja olisi kunnia, jos liittyisitte seuraan. Vaikka en ole koskaan kuullutkaan teidän huoneestanne, silti, aatelinen, prinsessa olisi hyväksi... statukselleni, jos tiedätte mitä tarkoitan." Jamima kurtistaa kulmiaan:
"Käyttäisit siis hyväksi minun asemaani?" Manageri virnistää:
"Etkö sinä itse juuri nyt käytä hyväksesi asemaasi?"

"Onko se ehto vai pyyntö?"

"Mieluummin pyyntö, mutta se on ehto. Pitäkää sitä pyyntönä."

Jälleen katson kysyvästi Jamimaa. Itse en ole kovinkaan innokas yksityisistä juhlista, johtuu luultavasti vielä tuoreessa muistissa olevasta kokemuksesta sheikin palatsissa. Mutta vapaa pääsy kaikkialle ilmaiseksi kuulostaa todella hyvältä.

Jamima nyökkää.
"Kyllä, me suostumme." Hän krohaisee kurkkuaan ja korjaa:
"Minä suostun." Manageri hymyilee:
"Loistavaa. Odottakaa aulassa, saatte kortin sieltä. Järjestän myös kyydin hotelliin, jonka osakas olen. Sieltä teidät haetaan juhliin huomenna kello 31."

"31?" Kysyn hiljaa Jamimalta lähtiessäni aulaan.

Jamima pudistelee päätään. Aulassa on kello, mikä näyttää aikaa 26. Yhteensä arneja on 60.

"Wau, monta arnia aikaa juhlia ennen toisia juhlia," tokaisen.

Jamima miettii hetken.
"Täällä taitaa planeetta kiertää hitaammin."

"Ei se haittaa minua ainakaan."

Hetken kuluttua informaatiossa työskentelevä nainen tuo Jamimalle piirilevyn.
"Tässä. Teidän VIP-passinne. Ulkona pitäisi olla kuljetin 15 microtin kuluttua teille. Viihtykää planeetalla."

"Emmeköhän." Sanon virnistäen ja lähden Jamiman kanssa ulos.
"Onneksi olkoon prinsessa, suunnitelmasi toimi," sanon hiljaa hänelle, hymyillen.

Jamima hymyilee:
"En taidakaan olla niin turha? Äläkä näyttele yllättynä, tiedän kyllä mitä ne barbaarit minusta puhuvat selkäni takana."

"Miksi et ole sitten korjannut niiden käsitystä sinusta? Vai onko tämä hyvä että he saavat luulla sinusta mitä luulevat ja itse tiedät olevasi jotain muuta?"

"Luuletko, että heidän käsitys muuttuisi?"

"Eivät sanat vaan teot ovat ne, mitkä saavat heidät muuttamaan käsitystään jos niin haluat."

Jamima tuhahtaa.
"Itse tiedän, kuka olen. He eivät ole sen arvoisia."

"Ei sitten," sanon ja käännän katseeni hänestä pois. Hän osaa olla hyvin ärsyttävä ja rasittava.

Hetken odotettuaan avaruussataman eteen ajaa kiituri, josta astuu mies joka selvästi odottaa jotain. "Meidän kyyti," Jamima arvelee ja ottaa korttinsa heilauttaen sitä. Nähdessään sen mies aukaisee heille oven.

Annan Jamiman istuutua ensin ja vasta sitten istuudun itse.

Kiituri lähtee ajamaan. Jamima miettii ääneen:
"Millainenkohan se hotelli sitten oikein on? Tiedäthän, olen ollut niin kauan tuolla aluksella, että haluan jotain... luksusta."

"Eiköhän se ole jokatapauksessa parempaa mitä aluksella on tarjota. Mikä vain tuntuu luksukselta sen jälkeen."

Jamima nyökkää.
"Tuossa olet oikeassa."

Hymähdän ja odotan että saavumme määränpäähän.

Hotelli on korkea rakennus, varmasti sata kerrosta. Se on näkynyt jo pidemmän matkan ajan, he eivät ole vain tienneet sen olevan määränpää. Hotelli on siisti, muttei luksusluokkaa. Parempi kuitenkin, mihin keskivertomatkalaisella voisi olla varaa. Jamima näyttää tyytyväiseltä.
"Tarpeeksi hyvä, eikö?"

"Kelpaa," vastaan hymyillen.

Kuluu vielä jonkin aikaa, ennen kuin he asettuvat huoneeseensa. Se koostuu kahdesta osasta. Oleskelutilasta ja makuuhuoneesta. Makuuhuoneessa on kahden hengen sänky, olohuoneessa taitettava vuodesohva. Seinällä on taulu, jonka kuvat vaihtuvat määräajoin. Huone on melko kliininen. Pienellä pöydällä on hedelmäkori. Jamima ottaa siitä rypäleen.
"Tiedätkö, tämä alkaa olla sitä pikkuhiljaa."

"Hyvä että viihdyt. Itselleni kelpaisi vähempikin. Mutta nyt kun olemme asettuneet, emme kai jää turhaan huoneeseen keskustelemaan vaan menemme baanalle?"

"Ehdottomasti, mutta ensin valmistaudumme!" Jamima miettii hetken.
"Paitsi, että minun meikkini on aluksella."

Huokaisen syvään.
"Näytät ihan hyvältä noin ja juurihan laittauduit aluksella."

"Me menemme kauneushoitolaan."

"Mm," hymähdän purren hampaitani hieman yhteen. Turhamaisuuden huippu, ajattelen Jamimasta ja minua ei kiinnosta kauneushoitola yhtään. Mutta rahattomana en voi tai en ainakaan halua jäädä oman onneni nojaan. Mieleni kyllä tekisi sanoa Jamimalle, että hän saa leikkiä täällä suurta prinsessaa ihan yksin mutta toistaiseksi pysyn hiljaa ja tanssin hänen pillinsä mukaan. En tiedä tosin kuinka pitkään.

Jamima hymyilee:
"Sen jälkeen menemme hakemaan ilmaisia vaatteita." Hän vilauttaa korttiaan.

Ymmärrän että Jamima on innoissaan kortin valtuuksista ja luultavasti minäkin olisin jos olisin saanut sellaisen itselleni, mutta edes ilmaiset vaatteet eivät saa minua innostumaan tästä yhtään enempää. Nyökkään silti.

Jamima katsoo Chiasmia ja ottaa hänet käsikynkkään:
"Kohta olet pirteä, kun saat mutanaamion kasvoillesi."

Olen vain hiljaa, vaikka tiedän että siinä menee raja. Minä en mihinkään mutanaamioon sonnustaudu. Sen saa Jamima kuulla vielä.

Jamima on pitänyt päänsä siitä, miten naisia kuuluu hemmotella, ja peseytymisen jälkeen kylpylässä hän ja Chiasm makaavat mutanaamiot kasvoillaan. Hyvä valttikortti saada Chiasmkin alentumaan tähän oli sanoa, ettei Jamima aikoisi käyttää korttiaan Chiasmille, ellei hän kerran sitä halua edes mutanaamion muodossa. Chiasmin maatessa rentouttava naamio kasvoillaan, hänen kommunikaattorinsa hälyttää.

Ei nyt, ajattelen mutta en voi olla vastaamatta.
"Niin?"

Arpi kuulostaa ärtyneeltä:
"Missä frellissä te olette? Gar lähti etsimään avaruusalusmekaanikkoja, Sarwen istuu kapakassa ja me kaikki olemme ahtautuneet yhteen huoneeseen, mikä löyhkää ulosteille ja maksaa 25 blutokia vuorokaudelta!"

"Et varmasti haluaisi kuulla tätä, mutta Jamima käytti asemaansa hyväkseen ja sai ilmaisen pääsyn mihin tahansa. Olen hänen mukanaan koska esitän olevani hänen hovineitonsa ja ylhäisyyden toivomuksesta olemme kauneushoitolassa tällä hetkellä," sanon ja mulkaisen Jamimaa.

"Mitä frelliä!" Arpi karjaisee.
"Me olemme täällä frekin luukussa ja te makaatte jossain kauneushoitolassa."

"Älä minulle huuda, minä en ole prinsessa joka päättää asioista. Ehkä Jamima saa järjestettyä teille paremmat oltavat hotellista jossa meillä on huone. Kaikkihan on hänelle ilmaista.
"Sanon ja katson kysyvästi Jamimaa."

Jamima katsoo Chiasmia ja virnistää naamionsa alta:
"Jos hän kysyy nätisti."

"Jos pyydät nätisti," toistan Jamiman sanat purren hampaitani yhteen.

Hetken on hiljaista.
"Mitä sinä sanoit?" Arpi kysyy epäuskoisena.

"Toimin viestin välittäjänä nyt ja Jamima haluaa että pyydät nätisti," sanon sulkien silmäni. Tämä on noloa ja kiusallista.

Arpi sanoo:
"Puhu Sarwenille tai Garille." Hän katkaisee yhteyden. Jamima katsoo Chiasmia:
"No?"

"Hän pyysi melko kauniisti, että voisitko järjestää heille kaikille paremmat oltavat," sanon Jamimalle, hymyillen hieman.

Jamima nyökkää:
"Katson, mitä voin tehdä tällä kortilla." Hän napsauttaa sormiaan:
"Nyt kasvomme ovat kauniimmat, tulkaa pesemään muta pois, minulla prinsessalla ja hovineidolla on paljon tekemistä."

Huokaisen ja pudistelen päätäni. Yritin kyllä lähentyä Jamiman kanssa, mutta en tarkoittanut ihan tätä.

Chiasm ja Jamima ovat pukeutuneet ja raikkaita kylpylän jälkeen. Jamima miettii hetken.
"Mahtaako tällä kortilla saada toisen huoneen? Mietin vain, että periaatteessa voisin ostaa koko planeetan. Tarkoitan siis, että ottaakko riski, vai olla hieman varuillaan tämän käytöllä? Kerro sinä, minähän käyttäisin tätä vaikka mihin!"

"Älä liioittele, sillä sitten ei ole kivaa jos kortti otetaan sinulta pois. Kokeile toista huonetta. Meitä on viisi, mahdumme kahteen huoneeseen ihan hyvin. Pojat toiseen ja tytöt toiseen, eikö?"

Jamima nyökkää.
"Ehkä niin on parasta. Mene sinä huoneeseen, minä koitan saada toisen huoneen. Kerro kuitenkin Arvelle tämän paikan sijainti, sillä ellei toista huonetta saa syystä tai toisesta, majoitumme samaan."

Nyökkään ja menen huoneeseemme, ottaen yhteyttä kommunikaattorilla Arpeen ja sanon:
"Jamima yrittää saada toisen huoneen, mutta jos se ei onnistu, joudumme jakamaan yhden kaikkien kesken." Kerron myös hänelle paikan sijainnin.

"Minulle se on yksi lysti, kunhan pääsee täältä luukusta pois. Otan yhteyttä Gariin ja Sarweniin."

"Hyvä on. Ilmoitan kun Jamima saa tiedon," sanon ja katkaisen yhteyden, jääden odottamaan Jamimaa.

Jonkin ajan kuluttua Jamima tulee huoneeseen.
"Sain viereisen huoneen pojille." Hän virnistää:
"Tämä kortti toimii!"

"Älä silti innostu liikaa," sanon ja ilmoitan Arvelle huoneesta.
"Nyt odotamme heidän saapumista ja sitten saamme vaihtaa vapaalle," sanon vielä Jamimalle.

Jamima nyökkää.
"Me tarvitsemme vaatteita iltaa varten. Pojat varmasti ovat jossain räkäisessä kapakassa illalla, missä naiset näyttävät paljaita vartaloitaan. Pitäisikö meidän ottaa Feala mukaan? Poikien kanssa hän ei lähde, mutta on sääli, että hän on aina yksin."

"En tiedä haluaako hän lähteä mukaan, mutta jos haluaa, tietysti otamme hänet mukaan."

Jonkin ajan kuluttua ovelta kuuluu koputus.

Menen aukaisemaan oven.

Feala on oven takana. Hänellä on matkalaukku.
"Saitte järjestettyä asioita. Sarwen, Gar ja Arpi ovat viereisessä huoneessa."

"Hienoa," sanon tyytyväisenä ja päästän Fealan sisälle.
"Jamima hyödynsi asemaansa ja sai kortin jolla on näemmä melko rajaton luotto. Ehtona kortille oli vieraileminen yksityisessä juhlassa, jonne minä joudun menemään mukaan Jamiman hovineitona. Ei kuulosta liian pahalta," selvitän Fealalle.

Feala nyökkää.
"Kuulostaa kohtuulliselta. Tässä ei ole mitään... epäilyttävää?"

"Ei mitään hälyyttävää ainakaan. Kumpikin, sekä Jamima että mies joka ei esitellyt itseään hyötyvät toisistaan."

Feala nyökkää. Hän ei kuitenkaan aivan näytä tyytyväiseltä.
"Missä on minun paikkani? Tyydyn vähään." Jamima vastaa:
"Koska minä olen prinsessa ja minua kohdellaan kuten prinsessaa, niin minä otan vuoteen. Te saatte vuodesohvan."

Joudun kääntämään katseeni pois Jamimasta ettei hän näkisi närkästymistäni, joka ei todellakaan johdu siitä että joudun jakamaan vuodesohvan Fealan kanssa, vaan hänen asenteestaan ja turhamaisuudestaan joka on selvästi noussut aivan liian ylös hänen pienessä sievässä päässään.
"Kelpaa minulle," sanon hiljaa.

Feala hymyilee:
"Minä voin nukkua lattialla."

"Ei, me mahdumme hyvin vuodesohvalle molemmat. En vie paljoa tilaa enkä ole levoton öisin. En halua että nukut lattialla," sanon Fealalle.

Feala hymyilee.
"Mutta olen tehnyt selibaattilupauksen." Jamima kohottaa kulmakarvojaan:
"Todellako?"

"Mitä merkitystä sillä on?" Kysyn kummissani.
"Ei kai se tarkoita että petät lupauksesi jos nukut kanssani samalla sohvalla?"

"Se on liian intiimiä."

"Ei voi olla totta. Tehdään niin, että te friikit saatte nukkua sängyllä ja sohvalla ja minä teen itselleni pedin lattialle jonnekin kauas teistä," sanon ja heti sanottuani tuon kadun äänensävyäni ja sanavalintaani. Vaivautuneena otan esiin peiton ja tyynyn, heittäen ne oven lähelle nurkkaan ja sanon:
"Noin, siinä on minun peti. Se on ihan hyvä ja nyt voimme alkaa viettää sitä frellin vapaa-aikaa."

Feala katsoo Chiasmia.
"Pahoittelen, että pahoitin mielesi noin. Se on vain uskontoni, uskomukseni, vakaumukseni."

"Ei se mitään, unohdetaan koko juttu ja mennään eteenpäin. Alan nyt jo oikeastaan kaivata takaisin alukselle ja se tarkoittaa sitä että tarvitsen jotain mikä saa minut ajattelemaan toisin."

Jemima miltei hyppii ylös ja alas kun hän taputtaa käsiään yhteen:
"Ajattelemaan toisin kuin yhteistä yötä nunnan kanssa?" Feala sanoo:
"En ole nunna."

"Ajattele sinä mitä haluat, Jamima. Minä haluan lähteä frelliin täältä huoneesta ja pian."

Feala sanoo:
"Menkää te vain. Minä voin istua täällä ja lukea pyhää kirjoitusta ja meditoida. Ehkä valmistan teille linnuille aamuksi hieman päänsärkyä ja pahoinvointia helpottavaa troppia?"

"Hienoa, kuulostaa hyvältä. Piippaa prinsessaa jos tarvitset jotain," sanon ja menen ovelle, aukaisten sen kärsimättömänä.

Aulassa Jamima kysyy:
"Mitä sinä haluat tehdä? Vaikka minä sen päätöksen teenkin."

"Haluan juoda pari drinkkiä ja loput tulee spontaanisti," sanon Jamimalle.

Jamima nyökkää:
"Aloitammeko tämän hotellin baarista? En edes tiedä mitä kello täällä on. Tuskin ihmiset tekevät 30 tunnin työpäiviä ja nukkuvat 30 tuntia, vaan vuorokausi on jaettu useaan eri osaan. Eli aamullakin voi olla ilta, vai olenko oikeassa? Jos siis vertaa meidän 24 tunnin vuorokauteemme."

"En tiedä mutta eiköhän se selviä ja tämän hotellin baari käy ihan hyvin," sanon ja lähden kävelemään baarille, katsoen ympärilleni.

Baari on valaistu räikeästi, ja sen pinnat ovat lasia ja kiillotettua kromia. Erittäin muodikas. Chiasm huomaa Sarwenin, Garin ja Arven istuvan eräässä pöydässä.

"Menemmekö heidän seuraan ja hankit kaikille juotavaa?" Kysyn ja nopeasti suunnittelen jo hovineidon paikan vaihtamista Sarwenin kanssa.

Jamima sanoo:
"Hyvä idea. Mennään pöytään ja kysy mitä he ottavat ja hae ne."

Huultani purren menen muiden pöytään. Lasken käteni pöydälle ja kumarrun kysyen:
"Hei komistukset. Saisiko teille olla jotain juotavaa? Neiti turh... prinsessa maksaa."

Sarwen on hieman jo maistellut, kuten Arpi sanoi.
"Ah, kauneutta pöytään. Kaksi upeaa neitiä." Sarwen iskee silmäänsä molemmille. Gar sanoo:
"Olut?" Arpi pyytää jotain väkevää ja Sarwen haluaa hienon drinkin.

Kysyn vielä mitä neiti itse haluaa ja lähden hakemaan juotavia lainaten Jamiman korttia. Otan itse kaksi väkevää juotavaa itselleni ja tuon tilaukset pöytään. Toisen juon ennenkuin ehdin istuutua alas ja toisesta siemaisen naisellisesti istuuduttuani.
"Sarwen, oletko koskaan halunnut palvella kaunista neitiä?" Kysyn.

Sarwen sanoo:
"Riippuu neidistä? Mitä sinä tarvitset?"

"En tarkoittanut varsinaisesti itseäni, mutta kun katsoin sinua, en voinut olla näkemättä sinussa sitä hovineidon potentiaalia mitä minussa ei ole tarpeeksi," sanon virnistäen ja vinkkaan Jamimaa kohti päälläni.

Jamima sanoo siemaisten juomaansa:
"Pärjäät ihan hyvin, Chiasm." Gar kaataa tuopin yhdellä kulauksella alas ja arpi seuraa perässä väkevän paukkunsa kanssa. Sarwen katsoo heitä.
"Nuo kaksi osaavat juoda. Mutta eivät kunnolla, koska eivät humallu." Gar murahtaa:
"Koska koskaan ei ole tarpeeksi juomaa tarjolla."

Miten paljon halusinkaan tälle planeetalle ja miten paljon haluankaan nyt pois. Ei ehkä pois planeetalta, mutta pois Jamiman seurasta ja ehkä pois jopa Sarwenin seurasta. Huokaisen ja juon juomaani sanoen: "Jamiman kortilla tuskin on sentään mahdollista kantaa sinulle tynnyrikaupalla olutta jotta humaltuisit. Mikä on suunnitelma vai onko sellaista? Olemmeko vapaat tekemään mitä haluamme?"

Gar sanoo:
"Täältä on vaikea löytää sellaista, joka suostuu asentamaan aseen. Niihin tarvitaan luvat. Mutta sain kaduilta vinkin eräälle planeetalle."

"Emme siis viivy täällä pitkään vaan suuntaamme sille toiselle planeetalle?"

Arpi katsoo Chiasmia:
"Teillä on siis kortti? Minkä kanssa saa tavaraa?"

"Ei meillä, vaan Jamimalla."

Arpi katsoo Jamimaa tuimasti:
"Tiedät, miten me sitä käytämme. Lastaamme aluksen ja häivymme."

Naurahdan ja juon juomani loppuun, irvistäen sen väkevyydestä.
"Jamima taitaa haluta tehdä jotain muuta kuin lastata aluksen ja häipyä." Vakavoidun miettiessäni asiaa paremmin ja jatkan:
"Vaikka sehän olisi juuri loistava suunnitelma. Ei juhlia, ei kasvonaamioita, ei vaateostoksia eikä mitään muutakaan ikävää loputtomiin. Mutta, mitä itseasiassa lastaisimme alukseen?"

Gar murahtaa:
"Ruokaa." Sarwen sanoo:
"Varaydin ei olisi varmasti pahitteeksi myöskään. Voiko tuolla kortilla saada käteistä?"

"En tiedä. Emme ole kokeilleet vielä. Olin jo unohtanut sen ruuan, joten se pitää hoitaa mitä pikimmin. Jamima, sinun on aika alkaa vinguttaa sitä korttiasi ja kokeilla saako sillä käteistä."

Jamima kurtistaa kulmiaan:
"Miten minä sen teen?"

"Käytät viehätysvoimaasi ja puhut... pankille?"

Sarwen sanoo:
"Voikohan tuolla nostaa pankista rahaa? Sen pitää olla viimeinen keikka kun kaikki muu on hankittu. Että voimme lähteä nopeasti pois täältä sen jälkeen."

"Hankitaan siis kaikki muu ensin ja viimeisenä hetkenä kokeillaan sitä rahan hankkimista. Miten nopeasti luulette että kaikki muut saadaan hankittua?"

Gar miettii.
"Jos heti yritän, en tiedä meneekö siinä kauan. Tai ehkä siinä seuraavassa planeetassa voi hankkia muutenkin osia avaruusalukseen. Ruokaa ja rahaa."

"Meidän ei siis välttämättä tarvitse mennä niihin yksityisjuhliin lainkaan, jos saamme kaiken pakollisen hankittua pian," sanon iloisena Jamimalle.

Jamima ei näytä ollenkaan niin iloiselta.
"Mutta kaikki se glamour?"

"Frelliin kaikki glamour!" Huudahdan ja tunnen vihastuvani. Mieleni tekisi ehdottaa hänelle jäämistä tänne jos tämä kerran on niin ihanaa hänen mielestään, mutta pidän suuni kiinnni.
"Saat sitä siellä missä olet oikeasti oikeutettu siihen, eli kotona."

Gar nyökkää.
"Nyt hankimme käteistä niin paljon kuin on mahdollista, kuten ruokaakin ja häivymme."

"Jamima, kuulit mitä Gar sanoi. Lähdetään hakemaan ruokaa ja käteistä. Nyt. En kuule lempibiisiäsi juuri etkä juurikaan näytä juovan, joten sinulla ei voi olla mikään sitä vastaan että lähden," sanon ja nousen ylös.

Arpi sanoo:
"Gar, mene valmistelemaan alus lähtöön, Sarwen, sinä autat. Minä katson tyttöjen perään. Ja Sarwen, ilmoita Fealalle, että tulee nopea lähtö pian. Äläkä kerro hänelle, että varastamme. En jaksa kuunnella moralisointia."

En jää odottamaan Jamiman vastalauseita, vaan tartun häntä hellästi käsivarresta ja lähden ohjaamaan häntä pois baarista.
"Otamme kuljetuksen kauppaan ja hankimme evästä. Sieltä menemme pankkiin ja minä hoidan puhumisen jos käteistä ei heru helposti. Ei vaatteita, ei meikkejä, ei kasvohoitoja tai mitään muutakaan turhaa. Selvä? Tilaa taksi," sanon Jamimalle päättäväisesti. Vihdoinkin minä saan sanoa mitä tehdään ja se tuntuu hyvältä.