Haen kanttiinista kahvia itselleni ja palaan takaisin töideni pariin. Enää puolet jäljellä, yritän lohdutella itseäni istuskellen laatikon päällä kahvia juoden.
Sarwen jää vielä Chiasmin kanssa ja auttaa häntä. Hän katsoo kelloa ja sanoo:
"Pienet torkut, neljä arnia arvioituun saapumisaikaan."
"No, ehkä saan Jamiman houkuteltua jatkamaan tätä kanssani kun te olette planeetalla. Pienet torkut kuulostavat hyvältä," sanon ja jätän työt kesken, lähtien Sarwenin kanssa hyttiosastolle.
"Kiitos avusta, enköhän minä saa siivottua sen siihen mennessä kun tulette takaisin."
Sarwen nyökkää.
"Pian kuulemme Garin tai koneen äänen, että saavumme. Nähdään ohjaamossa pian."
Nyökkään ja menen hyttiini, ottamaan ansaitut pienet torkut.
Chiasm nukahtaa helposti siivousurakan johdosta, kunnes herää Garin kuulutukseen, kuten Sarwen sanoikin. Garin ääni on melkein miellyttävämpi kuin automaattinen koneääni, mikä usein myös hoitaa kuulutukset.
Hieman pirteämpänä nousen ylös ja menen ohjaamoon.
Matkalla ohjaamoon Sarwen liittyy hänen seuraansa.
"Näytät kauniilta," hän tokaisee.
"Toivottavasti et kanna kaunaa, että joudut jäämään alukselle."
"En kanna kaunaa ja eihän se tarkoita että aina joudun jäämään tänne kun laskeudumme jonnekin. Mieluusti voisin jopa ottaa levon kannalta, mutta on pakko pitää Jamimaa silmällä."
"Muista sitten, että Jamima ei halua jäädä tänne ja todennäköisesti tulee protestoimaan koko asiaa."
"Muistanhan minä sen, mutta sitä en vielä tiedä miten ihmeessä aion estellä häntä jos hän yrittää keksiä jotain. Mielestäni hänet olisi voinut hyvin lukita omaan huoneeseensa siksi aikaa, mutta Gar ja Arpi ovat toista mieltä."
Sarwen nyökkää:
"Ei varmasti kannata ehdottaa sitä lukitsemista. Jamima on myös ohjaamossa muuten, eikä hän vielä tiedä, ettei pääse mukaan."
"Hienoa. Saamme kaikki kuulla ja nähdä raivostumisen," sanon hymyillen ja huokaisen syvään ennenkuin astun ohjaamon ovesta sisään.
Kaikki ovat jo paikalla. Näytössä näkyy planeetta, joka ei näytä kovinkaan asumiskelpoiselta. Sen pinta on punainen. Arpi sanoo:
"Happitaso mitätön, joillain aavikkomaisilla alueilla myös myrkyllisiä tuulia. Tänne on tehty siirtokunta, koska maaperässä on arvokasta mineraalia mitä louhitaan. Korkeaa teknologiaa, kaupungit rakennettu kupujen sisään joissa keinotekoinen ympäristö."
"Mm, kuulostaa tylsältä," tokaisen, yrittäen vihjailla Jamiman kuullen etten minä ainakaan ole halukas menemään moiselle planeetalle.
Jamima katsoo Chiasmia:
"Vai tylsää? Oletko koskaan ollut planeetalla, millä ei voi elää, mutta sinne on rakennettu elinympäristöt koneista ja kaikesta? Sehän on kiehtovaa!"
"Eei, enpä usko että se kovin kiehtovaa voi olla. Sitäpaitsi, eikö jo sana 'keinotekoinen' kuulosta siltä ettei se houkuttele?" Yritän yhä ohjailla Jamimaa.
Jamima katsoo kulmiaan kurtistaen Chiasmia.
"Mistä lähin sinä olet ollut neuvonantajani siitä mikä minun mielestäni on mielenkiintoista ja mikä ei?" Muut katsovat heitä. Feala näyttää siltä, että pitäisikö hänen sanoa mitään. Gar, Arpi ja Sarwen näyttävät siltä, etteivät ainakaan sano enää.
Pudistelen päätäni ja sanon:
"Tästä lähin. Mutta se on vain väliaikaista. Saat alkaa pitämään taas omista asioistasi tämän keikan jälkeen."
Jamima on hetken hiljaa:
"Mitä tuo tarkoittaa tämän keikan jälkeen?" Hän katsoo muitakin.
"Ahaa, ette halua minua planeetalle."
"Siitä taas, rakas prinsessa, voit syyttää heitä. Et minua," sanon ja osoitan kädelläni Arpea ja Garia.
Jamima katsoo Arpea ja Garia:
"Ja miksi minä muuten en itse saa päättää, miten kuljen ja miksi te olette päättäneet ilman minulta lupaa kysymättä asioita, jotka liittyvät minuun?" Gar huokaisee:
"Tämä on nopea keikka. Minä, Arpi ja Sarwen menemme hankkimaan asentajan ja tulemme takaisin. Tykki laitetaan kiinni ja häivymme." Jamima nyökkää:
"Ihan kuin minua tuo edes kiinnostaisi. Sillä välin voisin kulkea tutkimassa avaruussatamaa ja ehkä kaupunkiakin."
"Siinä se ongelma juuri tuleekin," sanon päätäni hieman raapien.
"Tämä keikka voisi hoitua nopeammin jos et kulje tutkimassa mitään. Tiedäthän miten helposti voi sattua jotain mikä voisi viivyttää lähtöämme."
Jamima kääntää ärtymyksensä Chiasmiin:
"Vihjaatko, että olen joutunut hankaluuksiin mikä haittaa teidän aikatauluja?"
Nyökkään varovasti.
Jamima tuiskaisee:
"Vai niin!" Ja syöksyy ulos ohjaamosta.
"Hei, tämähän meni hienosti," sanon vaivautuneesti hymyillen.
Gar kohauttaa olkapäitään.
"Aloittakaa laskeutuminen. Sarwen, yritä ottaa avaruussatamaan yhteyttä ja pyytää lupaa laskeutumiseen. Arpi, valmistele hangaarin ilmalukko ja ota Chiasm avuksesi. Feala, mene katsomaan mitä Jamima tekee. Toivottavasti hän meni hyttiinsä murjottamaan eikä yritä mitään."
Lähden seuraamaan Arpea ilmalukolle ja sanon:
"Tiedän että minua pyydettiin pitämään huoli siitä että Jamima pysyy aluksella, mutta jotenkin minusta tuntuu ettei hän kuuntele minua. Ja nyt hän vihaa minua."
Arpi katsoo Chiasmia ja kohauttaa olkapäitään:
"Mitä väliä sillä on? Hän vihaa kaikkea paitsi itseään."
"Mm." Hymähdän hiljaa. En tietenkään ole toivonut saavani Jamimasta mitään sydänystävää, mutta ehkä jonkinlainen ystävyys ja luottamus olisi kuulostanut hyvältä.
"Ja mikä on rangaistus jos en pysty pitämään häntä täällä?"
Arpi pysähtyy ja sanoo selin miltei kuiskaten:
"Kuolema," ja jatkaa matkaansa.
Frellin hienoa, ajattelen ja jatkan Arven seuraamista, pitäen häneen vähän enemmän välimatkaa.
Hangaarissa Arpi vilkaisee ympärilleen siivottua jälkeä ennen kuin kulkee ilmalukolle.
"Katso onko tässä repeämiä. Meillä on koko matkan ajan roikkunut sukkula kiinni siinä. Toivottavasti hankkiuduit ruumiista eroon myös sukkulan sisällä, ettemme joudu taas pulaan kun koitamme myydä sen."
"Tietysti hankkiuduin," sanon ja alan tutkia ilmalukkoa repeämien tai muiden ongelmien varalta.
Arpi aloittaa tutkimisen ilmalukon toiselta karmilta.
"Arn saapumiseen. Lupa myönnetty," ilmoittaa Gar. Repemiä ei näytä olevan. Chiasm ei ole ihan varma miltä ne näyttävät, mutta hän etsii poikkeamia, mitä ei ole. Arpi vielä nopeasti varmistaa Chiasmin tarkistaman puolen ja nyökkää.
"Kaikki on kunnossa."
"Hyvä. Minun on nyt parasta mennä myös Jamiman perään," sanon ja lähden etsimään häntä hytistään.
Feala istuu Jamiman hytin ulkopuolella. Hän katsoo Chiasmia ja kuiskaa:
"Hän on lukkiutunut murjottamaan."
"Hyvä tietää että hän on ainakin toistaiseksi tallella," sanon ja istuudun Fealaa vastapäätä lattialle.
"Eikö hän suostu edes puhumaan?"
Feala pudistelee päätään:
"Parempi näin kuin raivokohtaus. Ehkä hän tulee vielä ulos kun alus on telakoitunut satamaan."
Nyökkään ja nousen ylös.
"Minä menen jatkamaan hangaarin siivousta. Ilmoitatko jos ja kun Jamima suostuu tulemaan ulos huoneestaan? Voisin yrittää saada hänestä apua itselleni."
Feala nyökkää. Hangaarissa Sarwen ja Arpi ovat jo paikalla. Sarwen kertoo, että Gar tekee viimeiset laskeutumismanööverit, ja sitten he ovat valmiita.
Nyökkään ja heidän odotellessa lähtöä, alan jälleen tavaroiden järjestelyn.
Chiasm ei voi olla huomaamatta, että Sarwen katselee häntä välillä. Jos heidän katseensa kohtaavat, Sarwen hymyilee hieman. Hän sanoo:
"Teet hienoa työtä, tiesitkö?"
Naurahtaen pudistelen päätäni ja sanon:
"Kiitos Sarwen."
Alus tärähtää ja he tuntevat lattian kautta tärähdyksen kun se telakoituu satamaan. Hetken kuluttua Gar tulee paikalle.
"Menemme aluksen katon kautta ulos, ilmalukko on tukossa. Chiasm, luotan sinuun. Mennään herrat."
"Hetkinen. Tietääkö Jamima katossa olevasta ulosmenoaukosta?"
Sarwen nyökkää:
"Luulisin niin." Gar sanoo:
"Jossain on mangeettilukko, laita se luukun ja reunan väliin ja syötä koodi. Se mangetisoituu 1000 kilon voimalla. Me pääsemme sisään ilmalukosta kun sukkula on irti."
Vilkaisen ympärilleni rojuja ja muita tavaroita.
"Jossain," sanon ja huokaisten alan etsiä magneettilukkoa sen kaiken roinan keskeltä.
Sarwen, Arpi ja Gar ovat poistuneet katon luukun kautta, mutta Chiasm ei löydä mangeettilukkoa mistään. Hän ei ole varma, onko edes nähnyt sitä vielä siivoamiensa ja lajittelemiensa tavaroiden joukossa. Edelleen etsiessään, Feala ottaa häneen yhteyttä:
"Jamima on lähtenyt ulos hytistään."
Kiitän Fealaa ilmoituksesta ja yritän ottaa yhteyden Jamimaan:
"Jamima, voisitko tulla auttamaan minua? Etsin jotain mutten tiedä mistä voin löytää sen."
Chiasm kuulee Jamiman äänen hangaarin ovelta:
"Mitä sinä muka etsit? Yritätkö pitää minut kiireisenä? Ei onnistu." Hän lähtee kävelemään määrätietoisen omahyväisesti kohti ilmalukkoa.
"Ehei, et ole menossa minnekään vaan autat minua etsimään magneettilukon," sanon katsoessani häntä, aikooko hän todella vain kävellä ilmalukkoon.
Jamima pysähtyy hetkeksi:
"Mitä sinä mangeettilukolla teet, ja mikä dren se edes on?" Hän menee ilmalukolle ja painaa aukaisunappia, mutta mitään ei tapahdu. Se on edelleen jumissa, sillä Gar on jumittanut sen, että sukkula pysyisi heidän matkassaan roikkuen kiinni. Jamima katsoo kiinni pysyvää ilmalukkoa ja painaa aukaisupainiketta uudelleen. Mitään ei tapahdu.
"Turhaan painelet sitä, se ei aukea," sanon ja hajamielisesti potkaisen jonkun rojun jaloistani.
"Auta minua etsimään se frellin lukko, okei? Tämä ei ole maailman loppu."
Jamima kokeilee vielä kerran ovea, mutta se pysyy visusti kiinni. Hän kääntyy:
"Miten Sarwen, Arpi ja Gar sitten pääsivät ulos?" Chiasm huomaa, miten Feala nojaa hangaarin oveen katsoen heitä.
En viitsi vastata Jamimalle, sillä en tiedä voisiko hän yrittää karata aukosta.
"Feala, tiedätkö sinä missä magneettilukko on? Tarvitsen sen nyt."
Feala pudistelee päätään:
"En tiedä edes minkälainen mangeettilukko on saati mitä sillä tehdään." Jamima miettii hetken.
"Pojat ovat ulkona ja sinä etsit lukkoa. Yrität siis lukita minut sisään, mutta arvaa mitä, koko ovi on rikki!" Hän huitaisee kädellään ilmalukkoa kohti.
"En aio kuluttaa aikaa typrään kinaamiseen. Tarvitsen sen lukon koska Gar käski sen etsiä ja se on löydettävä. Jamima, sinäkin voisit käyttää tuon kaiken energiasi sen etsimiseen. Mitä sinä sitä paitsi niin hingut sille planeetalle koska se ei ole ainoa paikka johon pysähdymme?" Sanon jo kyllästyneenä, vaikka en ole käynyt keskustelua Jamiman kanssa edes pitkään.
Feala sanoo:
"Auta nyt Chiasmia etsimään se jokin esine. Kaikki ärtyvät tästä." Jamima tuhahtaa katsoen Fealaa: "Paitsi sinä, neiti meditaatio. Hyvä on, minkälainen se on mitä etsimme?"
"En tiedä, mutta luulen tunnistavani sen kun näen sen," sanon ja alan penkoa rojuja uudelleen.
Jamima tuntuu hieman epäilevältä:
"Mutta jos sinä tunnistat sen ehkä kun näet sen, pitääkö minun näyttää sinulle erikseen jokainen esine mitä pidän kädessäni?"
"Ei prinsessa, vaan sinä käytät päätäsi ja näytät minulle esineen joka mielestäsi voisi olla sellainen. Tule tähän, auta minua penkomaan näitä niin näen jos löydät jotain."
"Mangeettilukko," Jamima tuhahtaa. Feala sanoo:
"Menen keittämään teille teetä. Ei sitä, mitä kahviossa on vaan kunnon tavaraa omasta varastostani. Kun Feala on poistunut Jamima sanoo:
"Harmi, ettei Feala ole mikään shamaani, tiedäthän, silloin hänen omista yrteistään voisi saada aika maukkaita teetä."
Nyökkään naurahtaen.
"Jamima, tiedän että sinua harmittaa tämä mutta yritä ajatella asiaa niin, että minäkin, joka olen pakotettu tämän frellin romukasan siivoamiseen, haluan tästä jotain hyvitystä. Me emme päässeet vielä baariin kunnolla, joten kun sellainen tilaisuus tulee, me menemme ja pojat saavat odottaa meitä juuri niin kauan kuin me haluamme."
Jamima nyökkää:
"Kuulostaa vähintäänkin kohtuulliselta." Hänen työintonsa hieman kohoaa. Ehkä hänkin oikeasti haluaa tehdä jotain, mutta koska on prinsessa, ei ole tottunut siihen, vaan tottunut pikemminkin siihen, että hänen ei pidä, eikä hän saa tehdä mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti