Sessio 33 - Uudet jäähyväiset

Kaikki ovat syöneet ja lepäävät nyt hieman. Gar on jo innokkaana lähdössä, koska Sha-Tzuu löytyi. Hän muistuttaa, että heillä on töitä ja he eivät ole lomalla. Sarwen mutisee, että he eivät koskaan ole lomalla.

Yritän puolustella Sarwenia sanomalla, että tämä taitaa olla ensimmäinen ja viimeinen kerta kun ikinä pääsemme oikeasti lepäämään tällaiselle paratiisille, joten toivoisin myös että täällä olosta voisi nauttia vielä hieman pidempään, vaikkei saarella varsinaisesti mitään muuta tekemistä ole kuin lepääminen ja nauttiminen.
"Tuleeko tänne koskaan yötä?" Kysyn.

Chiasm näkee mielessään yön, kaksi kuuta loistaa taivaalla, ja tähdet ovat kirkkaat koska planeetalla ei ole häiritsevää keinotekoista valaistusta. Kuut heijastuvat kauniisti merestä.

"Vastaus tuli ennenkuin edes ehdin kysyä kaikkea," sanon hymyillen.
"Emmekö voisi lähteä vasta huomenna aamulla?"

Gar katsoo muita.
"Tarvitseeko äänestää?" Sarwen pudistelee päätään, kuten muutkin.
"Hyvä, lähdemme auringonnousun aikaan."

Nyökkään hymyillen ja asetun makuulle, nauttien lämpimästä auringosta silmät kiinni.

Sarwen asettuu makuulle Chiasmin viereen. Sha-Tzuu istuutuu toiselle puolelle ja silmäkulmastaan hieman silmäänsä aukaisten Chiasm huomaa, miten Sarwen koittaa kädellään huitoa Sha-Tzuuta lähtemään, joka näyttää kieltä.

"En olekaan ennen ollut näin suosittu," sanon hymyillen, päätäni nostamatta.

Sarwen sanoo Sha-Tzuulle:
"Voisinko viettää kahdenkeskistä aikaa hetken Chiasmin kanssa?"

Minulla ei ole mitään pakottavaa tarvetta viettää Sarwenin kanssa kahdenkeskistä aikaa, mutta sanon silti: "Vain hetki Sha-Tzuu."

Sha-Tzuu nyökkää ja mulkaisee Sarwenia. Sarwen hymyilee:
"Täällä on varmasti auringonlasku kaunis. Onkohan yö kylmä? Mietin vain, meri-ilma. Eihän täällä muuta olekaan."

"Varmasti yö tuntuu lämpimän päivän jälkeen hyvinkin vilpoiselta. Mutta se on näkemisen arvoista silti."

Sarwen nyökkää:
"Olet varmasti oikeassa."

Nyökkään ja suljen silmäni.
"Yritätkö nyt tutustua minuun paremmin ja toivoisit että voisimme ihailla auringonlaskua kahden, romanttisessa mielessä?" Kysyn.

Sarwen virnistää Chiasmille:
"Jos sinä ajattelet noin, se sopii kyllä minulle aivan hyvin."

Hymähdän ja sanon:
"En ajattele."

"Mutta sanoit kuitenkin niin, eli etkö silloin ajatellut?" Sarwen naurahtaa.

Aukaisen silmäni ja katson Sarwenia hetken.
"Ajattelin auringonlaskun katsomista kyllä, sinun tai kaikkien kanssa, mutta en romanttisessa mielessä."

"Miten voi katsella taivasta romanttisesti?" Sarwen kysyy.
"Tiedäthän, auringonlaskussa voi muhinoida romanttisesti, kuiskutella romanttisia asioita toisen korvaan, mutta miten sitä katsellaan romanttisesti?" Hän iskee silmäänsä.

"Kyselet typeriä ja tiedät mitä tarkoitin. Sellainen kaunis hetki kuin auringonlasku varmasti laskee kynnystä laskea käsi toisen harteille ja kumartua kuiskuttelemaan jotain toisen korvaan, mutta minä en odota sellaista. Enkä halua että edes yrität kanssani sellaista," sanon huokaisten.

Sarwen huokaisee myös.
"Olet hyvin vaikeasti tavoiteltava, tiesitkö sen?"

"En ole, mutta tuollainen naistenmies ei saa siihen mahdollisuutta," sanon virnistäen.

"Hei, nyt imartelet minua hieman liikaa."

"Minä en ole ainoa joka pitää sinua naistenmiehenä Sarwen," sanon ja suljen jälleen silmäni.

Sarwen hymähtää:
"Ehkä maineesta on vaikea päästä eroon." Taustalta kuuluu Sha-Tzuun huuto:
"Voinko tulla jo!"

"Miksi et yrittäisi vaikka jutella Jamiman kanssa. Hän, jota pidin ensinäkemästä asti viimeisenä henkilönä johon voisin tutustua, on osoittautunut kuitenkin yhdeksi parhaimmaksi tuttavakseni. Emme jaa juurikaan mitään yhteistä ja Jamima on hyvin itsetietoinen sekä jääräpäinen, jopa hankala. Mutta hän on sen kuoren sisällä oikein mukava tyttö. Ehkä sinunkin pitäisi jutella hänen kanssaan enemmän että saisit sen puolen hänestä esiin," sanon Sarwenille, katsoen häntä hymyillen, vilkaisten nopeasti Sha-Tzuuta mutten vastaa hänelle vielä mitään.

Sarwen kumartuu hieman Chiasmia kohden ja nyökkää Arpea, joka istuu kivellä leikitellen veitsensä kanssa.

Vilkaisen Arpea, ensin tietämättä mitä Sarwen tarkoittaa ja naurahdan sitten sanoen:
"Virhearvio. Minä olin aivan varma siitä, mutta se osuikin vääräksi. Jamima on vapaa."

"Luulin, että yrität murhauttaa minut."

"En sentään, hölmö," sanon naurahtaen.

"Vai on Jamima vapaa. Sinun ihmis- ja avaruusoliosuhdeanalyysi ei ollutkaan pettämätön."

"Ei niin ja tiedätkö, se kävi hieman itsetunnolleni," sanon virnistäen.

"Voi sinua. Mutta minä tiedänkin kuka on ihastunut sinuun." Sarwen virnistää nyökäten Sha-Tzuuta kohti, joka seisoo taustalla katsellen heitä kädessään hedelmä, josta lipoo kielellään käynyttä nestettä.

Naurahdan ja sanon:
"Ehkä hän pitää minusta eniten vain sen takia koska olen se joka ottaa hänet parhaiten huomioon." Olen hetken hiljaa, katsoen Sha-Tzuuta ja jatkan:
"Hän on kyllä aika söpö." Virnistän leikillisesti Sarwenille.

"Hänellä on kyllä varmasti kokemusta kielen käytöstä," tokaisee Sarwen ja tukkii suunsa kämmenellään sanoen sen välistä mumisten:
"Anteeksi, tuo ei ollut sopivaa."

Naurahdan Sarwenille.
"Ei se mitään. On minulla huumorintaju sentään tallella vaikka vaikeasti tavoiteltava olenkin."

Sha-Tzuu huutaa:
"Voinko jo tulla!" Sarwen pudistelee päätään.
"Outo kääpiö."

"Mutta mukava. Jää siihen tai mene juttelemaan Jamiman kanssa, minä pyydän Sha-Tzuun takaisin," sanon hymyillen Sarwenille ja vinkkaan Sha-Tzuulle luvan tulla.

Sha-Tzuu köpöttelee takaisin ja istuutuu Chiasmin viereen. Aurinko alkaa laskea värjäten taivaan keltaiseksi ja oranssiksi.

Nousen istumaan ja katson taivaalle.
"Sinä oletkin jo nähnyt tämän useasti, mutta eikö se olekin kaunista?"

Sha-Tzuu sanoo:
"On se kaunista." Hän asettuu makuulle Chiasmin kylkeen ja kiehnautuu siihen kiinni.

Naurahdan hiljaa ja kiedon käteni Sha-Tzuun ympärille. Mahtaako Sarwenin sanoissa sittenkin olla jotain perää, mietin, mutta mielestäni se on suloista.

Sarwen nousee ylös ja sanoo:
"Menen juttelemaan Garin kanssa suunnitelmista." Sha-Tzuu sanoo:
"Kun kaksi kuuta nousee heti kun aurinko on tipahtanut meren taakse, se on kaunista. Jonkin aikaa luulin, ettei tämä alkoholi ole tarpeeksi väkevää kun näin kaksi kuuta, mutta täällä oikeasti on niin!"

Naurahdan Sha-Tzuulle.
"Uskon että se on kaunista ja onneksi pian näen sen itsekin. Aion valvoa koko yön ja ihailla sitä, ehkä uskaltaudun vielä yöuinnillekin."

"Glapunktilaiset pitävät yöstä. Uivat, lentävät kuutamossa ja leikkivät." Sha-Tzuu ottaa hörpyn.
"He ovat kovin leikkisiä, ja heillä on hassua huumoria. Kerran yksi heistä heitti hedelmän toista päin, mikä hajosi ja tahmastutti hänen kuorensa. Ne jaksoivat hihitellä ja pulputella sille miltei viikon."

Naurahdan jälleen ja kuvittelen mielessäni tapahtumaa.
"Heidän elämänsä on yhtä iloista pulputusta näemmä."

Sha-Tzuu nyökkää.
"Hyvin huoletonta. Mutta he myös keskustelevat pitkään. En oikein ymmärrä niitä keskusteluita. Ne ovat vähän kuin keskusteluista filosofiasta, mutta he keskustelevat matemaattisista kaavoista. He voivat istua ringissä arneja ja vuoronperään kertoa aina yhden uuden desimaalin piihin."

"Niinkö? No ajattelinkin että kai heidän elämään pitää sisältyä jotain muutakin kuin vain rentoutumista," sanon ja ajatuskin filosofiasta ja matematiikasta saa minut kyllästymään.

"Heillä kaikki kestää aika kauan, mutta eihän heillä ole kuin aikaa täällä."

"Aivan," sanon nyökäten ja katson taivasta, sekä kauas horisonttiin.

Kun auringosta näkyy enää viimeiset pilkahdukset, kaukaa idästä alkaa oranssin loisteen korvata pimeyden keskeltä hopeinen kirkas hohde. Saarekkeelta alkaa kuulua iloista pulputusta.

Vilkaisen saarekkeelle ja nousen ylös, kävellen rantaan ja katson taivaalle, antaen veden kastella varpaani.

Sha-Tzuu on seurannut Chiasmia ja hän katsoo Chiasmia pää kallellaan, kun tämä antaa varpaidensa leikitellä kylmässä vedessä. Aurinko on laskenut kokonaan ja toisesta kuusta on noussut jo puolet. Chiasm näkee, miten hänen ylitseen lentää nopea viuhahdus. Ellei hän tietäisi, että se on glapunktilainen, hän ei tietäisi mikä se oli. Sha-Tzuu hymyilee ja heiluttelee innoissaan pieniä siipiään.

Katson hymyillen ensin yli lentävää olentoa ja sitten Shat-Tzuuta.
"Minun onkin pitänyt kysyä, että pystytkö lentämään noilla siivilläsi?"

Sha-Tzuu vilkaisee siipiään olkapäidensä yli.
"En."

Nyökkään ja siirrän katseeni takaisin taivaalle.

Kun kaksi kuuta ovat taivaalla, yö on kaunis, vaikkakin viileä. Meri tosiaan tekee ilman kylmäksi, eikä terävä tuuli auta sitä yhtään. Glaupnktilaiset ilakoivat ja leikkivät välillä lentäen, välillä uiden.

Katson hymyillen kaikkea. Merta, taivasta ja leikkiviä olentoja. Kaikki on niin kaunista, ettei sanat riitä sitä kuvailemaan. Varpaani alkavat palella viileässä vedessä ja alan pohtia yöllistä uimistani toiseen kertaan.

Chiasmia alkaa väsyttää. Heillä on ollut raskas matka, ja veden laineiden ääni on rauhoittavaa.

En haluaisi nukahtaa, sillä tämä taitaa todellakin olla viimeinen kerta kun näen jotain näin kaunista. Asetun silti selälleni maahan makaamaan ja katson kaunista taivasta, kuunnellen laineiden rauhoittavaa liplatusta.

Sha-Tzuu painautuu Chiasmin kylkeen kiinni.

Vilkaisen Sha-Tzuuta ja jatkan taivaalle katsomista, huokaisten syvään hyvästä ja rennosta olostani, vaikka kylmä onkin ja tunnen miten ihoni menee kananlihalle.

Chiasm herää aamulla lämmittävään aamuaurinkoon ja kosteisiin pisaroihin kasvoillaan. Glapunktilainen läiskyttelee vettä häntä päin hymyillen. Chiasm näkee päässään kuvajaisen, miten Lohikäärme lähtee pois planeetalta hän kyydissään, mutta kuva kulkee sen jälkeen kuin kelattuna taaksepäin siihen, että ennen Lohikäärmeen lähtöä Chiasm ui.

"No huomenta," sanon hymyilevälle olennolle ja nousen ylös.
"Vai saan minä vielä uida ennen lähtöä." Tokaisen ja vilkaisen, nukkuvatko muut vielä.

Sha-Tzuu on ainakin sikeässä unessa, eikä herää, vaikka Chiasm nouseekin ylös. Hän ei näe muita, eikä ole varma missä he ovat nukkuneet. Todennäköisesti saaren keskiosassa.

Kukaan ei ainakaan siis vielä näytä olevan poistumassa, joten riisuudun ja menen veteen. Se tuntuu hyvin viileältä, mutta samalla aurinko lämmittää pinnalla. Uin hieman pidemmäs rannasta ja sukellan, katsoen mitä pohjassa on, nousten takaisin pintaan ja nautin vedestä.

Chiasm huomaa, että glaupunktilaisia alkaa kerääntyä hänen ympärilleen vedessä.

"Haluaisitteko leikkiä? Sääli etten ole yhtä nopea kuin te enkä pysty olemaan veden alla pitkään," sanon hymyillen, katsoen olentoja.

Glaupunktilaiset katsovat hetken toisiaan, kunnes yksi lähtee sukeltamaan huimaa vauhtia alas Chiasmin alle syvyyksiin. Muiden ilmeet ovat odottavat.

Oma ilmeenikin on odottava, sillä en tiedä mitä oikein on tapahtumassa. Voisinkohan tarttua siihen kiinni ja antaa sen viedä minua vedessä nopeasti, mietin.

Yhtäkkiä syvyyksistä glaupunktilainen lähtee uimaan huimaa vauhtia pintaan, ja tuuppaa Chiasmin vedestä ilmalentoon useiden kymmenien metrien korkeuteen, missä toinen lentoon syöksähtänyt glaupunktilainen lonkeroillaan heivaa Chiasmille lisää vauhtia yhä korkeammalle, kunnes Chiasm on sadan metrin korkeudella ilmassa. Hän näkee niin pitkälle, kuin ei ole tällä planeetalla nähnyt vielä. Saari, jolla he ovat viettäneet aikaa on kämmenen kokoinen, ja Chiasm näkee muutaman vastaavanlaisen kauempana. Suurin osa on kuitenkin vettä, ja mielikuva näiden saarien kukkapurkkimaisuudesta tulee enemmän esiin korkeudesta.

Tietysti minua pelottaa olla niin korkealla, mutta toisaalta näky ylhäältä on aivan uskomattoman hieno ja upea, että se saa minut jopa nauramaan ja huudahdan kovaan ääneen pelon ja jännityksen seasta. Levitän nopeasti käteni ilmassa, tuntien kuin osaisin itse lentää ja tunnen myös, miten vatsanpohjastani ottaa.

Kun Chiasm saavuttaa ilmalentonsa lakipisteen, painovoima ottaa häneen vaikutuksen, ja hän alkaa pudota.

En tiedä mitä tulee tapahtumaan, ottaako joku minut vastaan vai luulevatko olennot että ihmisruumiini kestää näin korkealta veteen putoamisen, mutta jotenkin luotan siihen ettei tämä ole viimeinen hetkeni ja annan itseni pudota alas, vatsani kouristellen jännityksestä ja painovoiman aiheuttamasta pudotuksesta.

Chiasm tietää, että näin korkealta putoaminen veteen tuntuu, kuin putoaminen sementtialustaan. Glaupunktilaiset katsovat tarkkaavaisesti alhaalta vedestä Chiasmin putoamista, kunnes yksi lähtee lentoon ja ottaa hänet kiinni lonkeroillaan.

Älähdän pakosta kun putoaminen pysähtyy lonkeroon, mutta nauran innosta ja jännityksestä yhä.
"Tuo oli upeaa!" Huudahdan pitäen kiinni lonkerosta.

Glaupunktilaiset alkavat nauraa. He katsovat toisiaan ja Chiasmia, ja Chiasm alkaa tuntea olonsa leikkikaluksi, kuin rantapallo.

"Hei hetkinen, en aio olla teidän leikkikalunne," sanon naurahtaen ja osoitan vettä alhaallani. "Parikymmentä metriä veteen ja sitten voit irroittaa otteesi," sanon sille jonka kyydissä olen.

Glaupunktilainen näyttää olevan hieman pettynyt, mutta hymyilee pian ja toinen lähtee lentoon pitkän matkan päähän ilmaan. Chiasm näkee kuvajaisen pallosta, jonka toinen ottaa ilmasta kiinni.

"Teille pitäisi siis saada oikea pallo, koska minä en ainakaan suostu olemaan sellainen, niinkö?" Varmistan, sillä en todellakaan halua heidän leikkikaluksi.

Glaupunktilainen nauraa ja heittää Chiasmin toiselle, joka ottaa kopin.

Huudan ilmalennon aikana, eikä minua naurata yhtään.
"Okei, riittää! En ole tehty tätä varten!" Yritän sanoa.

Glaupunktilainen, joka otti Chiasmista kopin katsoo häntä hieman pettyneenä ja tiputtaa veteen. Ei kuitenkaan vaaralliselta korkeudelta, vaan ihan mukavalta sukelluskorkeudelta.

Tipahdettuani veteen, olen hetken pinnan alla ja nousen sitten pintaan päätäni pudistellen ja sanon: "Teille pitäisi oikeasti saada suuri rantapallo millä voisitte leikkiä. Ei siinä ettenkö olisi halunnut leikkiä kanssanne, mutta tuo on hieman liian rajua minulle."

Glaupunktilaiset kerääntyvät Chiasmin ympärille tutkimaan häntä. He eivät vaikuta olevan enää aivan niin iloisia kuin ammulla hänet herätettyään, vaan enemmänkin pettyneitä siitä, ettei heidän leikkikaverinsa ollutkaan hauskaa seuraa.

"Älkää katsoko minua noin. Minä olen ihminen ja hajoan helposti," koitan puolustella itseäni.

Glaupunktilaiset yrittävät jokainen viestittää Chiasmille jotain, mutta Chiasm ei oikein ymmärrä sitä kuvien tulvaa päässään. Kuin monta ihmistä puhuisi yhtäaikaa.

Hämmentyneenä alan uida kohti rantaa ja sanon olentoja vilkuillen:
"En ymmärrä mitä tarkoitatte. Voisiko yksi sanoa asian, eikä kaikki kerralla?"

Yksi heistä lähtee seuraamaan Chiasmia. Chiasm tuntee kysymyksen ja näkee oman kuvansa. He ovat ilmeisen kiinnostuneita tällaisesta "ihmisestä" ja sen rajatuista ominaisuuksista.

Uin sen verran lähelle rantaa, että saan jalkani pohjaan ja käännyn katsomaan olentoa, en ehkä enää niin iloisena itsekään.
"Meillä on heikot luut ja kehomme ei kestä kovia törmäyksiä. Emme ole kovin älykkäitä ja käytämme älykkyyttämme usein vääriin tarkoituksiin. Menemme rikki sisältä ja ulkoa helposti, eikä meitä ole helppo ymmärtää," sanon sille, enkä enää hymyile.

Glaupunktilaisetkin ovat hiljaa. Mietteliäitä. Eivät enää iloisia. He katsovat Chiasmia kuin säälien häntä.

Kävelen pois vedestä ja jään seisomaan rantaan, antaen auringon lämmittää ja kuivattaa itseäni, sanoen: "Emme me silti niin surkeita ole, mitä annoin kuvaa. Pointtini oli vain se, että me emme kestä teidän leikkikaluinanne."

Gar kävelee rannalle myös:
"Etsinkin sinua. Alamme olla valmiit lähtöön." Hän katsoo Chiasmin auringossa kuivuvaa kehoa.

Peitän rintani ja nyökkään.
"Olen pian valmis."

Gar nyökkää. Hän katsoo vielä Chiasmia:
"Eikö sinua hävetä uida alasti? Kuka tahansa voisi nähdä sinut."

"Ei oikeastaan. Täällä ei ole ketään muuta kuin Sarwen, joka saattaa saada paljaasta vartalosta kiksejä," sanon.

Gar nyökkää ja sanoo:
"Kun olet valmis," lähtien takaisin kohti atollin keskusta.

Garin poistuttua puen vaatteet takaisin ylleni ja lähden hieman pettyneenä hänen peräänsä. Pettyneenä siihen, etten soveltunut leikkikaluksi  olennoille ja hekään eivät enää pulputtaneet iloisesti sen jälkeen.

Kaikki ovat koolla. Gar sanoo:
"Valmiita lähtöön? Meillä on töitä tehtävänä."

"Ollaan ollaan," sanon omasta puolestani.

Gar nyökkää.
"Mahdammeko saada glaupunktilaisilta kyydin takaisin? Matka on pitkä uida." Gar katsoo Chiasmia kysyvästi.

Huokaisten käännän katseeni olentoihin ja kysyn:
"Saammeko kyydin takaisin alukselle?"

Sha-Tzuu sanoo ääneen:
"Miksi minulta ei kysytty? Olen viettänyt täällä aikaa paljon enemmän." Olennot antavat Chiasmille hyväksyvän kuvajaisen.

Vilkaisen ensin Sha-Tzuuta ja sitten muita, sanoen:
"Saamme kyydin."

Gar nyökkää ja glaupunktilaiset alkavat kerääntyä rantaan ottaen heidät kyytiinsä ja vieden takaisin alukselle. Aluksella he huomaavat, että lehdistä taidokkaita koreja täynnä kauniita hedelmäasetelmia on asetettu aluksen katolle luukun ympärille.

"Katso Sha-Tzuu, sinullekin on evästä kuten lupasimme," sanon hymyillen ja noukin käsiini muutaman korin.
"Kiitos kaikesta, jopa siitä leikistä," sanon olennoille hymyillen.

Glaupunktilaiset heilauttelevat lonkeroitaan hyvästeiksi. Gar ja Sarwen alkavat pakata tuoreita eväitä alukseen ja Gar alkaa lämmitellä alusta. Glaupunktilaiset tulevat vielä hyvästelemään lonkeroillaan Chiasmin ja Sha-Tzuun erikseen.

Saan jälleen hymyn kasvoilleni nyt kun tiedän, ettei leikin puute suututtanut olentoja ja vietän pienen hetken hyvästellessäni olentoja. Lupaan tulla käymään jos ikinä enää eksyn alueelle ja lupaan myös tuoda silloin mukanani suuren rantapallon.

Alus tärähtää hieman, kun Gar saa koneet jälleen käyntiin. Sha-Tzuu ja Chiasm kiirehtivät alukseen sisälle kun Gar ottaa suunnaksi planeetan ilmakehän, ja avaruuden.

Vaikka lomamme oli hyvin lyhyt, silti alus tuntuu jälleen kuin kodilta. Ainoa mitä kadun on se, että nukahdin yöllä enkä ehtinyt ihailla kahtaa kaunista kuuta meren yllä tarpeeksi pitkään.

Sininen planeetta jää heidän taakseen. Gar käskee Chiasmia ja Sha-Tzuuta keksimään blutokeille jonkin järkevän suunnitelman.

"Kuulit mitä Gar sanoi," sanon Sha-Tzuulle.
"Nyt on siis aika aloittaa työt ja voit alkaa kertoa mihin blutokit on hyvä sijoittaa jos kohteesta haluaa saada muualtakin valuuttaa. Kerroinhan jo aikaisemmin, että esimerkiksi mineraalit voisivat olla hyvä ajatus, jos olet sitä mietlä itse."

Sha-Tzuu nyökkää.
"Mutta en tiedä, onko teidän maailmassa meidän mineraaleilla käyttöä. En tiedä teidän maailmastanne yhtään mitään."

"Ei se mitään. Kerro niistä mitä tiedät ja mietimme ovatko ne sopivia. Tietysti jos on jotain muuta kuin mineraaleja tarjolla kuten aluksen osia tai muuta vastaavaa, sekin käy. Tai niin ainakin luulen."

Sha-Tzuu nyökkää.
"Voin alkaa miettiä listaa, ja sitä, miten ne saa. Varmaan mahdollisimman helpolla? Uskoisin? On vain yksi ongelma."

"Ja se on?"

"Teillä on aika paljon blutokeja. Ja te olette selkeästi ulkopuolisia. Ja haluatte ostaa jotain. Se saattaa olla epäilyttävää, ellette aio tehdä kauppaa pimeillä markkinoilla."

"Sano sitten että sinä tiedät paikat jossa tehdä pimeää kauppa ja osaat neuvoa hinnoissa."

"Tiedän," sanoo Sha-Tzuu katsoen ovelasti kulmiensa alta ja hieroen käsiään yhteen.

"Hyvä," sanon nyökäten.
"Saat siis kertoa kaikille mitä mielessäsi on ja mihin suuntaamme matkamme."

Sha-Tzuu nyökkää:
"Jos he vain kuulevat minut."

"Tottakai kuulevat," sanon kummastellen hänen mietteitään.
"Sinä olet ainoa joka tiedät tästä paikasta enemmän kuin me, joten kellään ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kuulla sinua jos haluavat vaihtaa rahat tavaraan."

"Mutta eiväthän he tähänkään asti minua ole kuulleet tai kuunnelleet. Toisaalta, siksi kai me olemme hyviä vakoojia, koska kukaan ei meitä koskaan huomaa."

"Juuri niin," sanon naurahtaen ja vien hänet ohjaamoon.
"No niin, kerro mitä ajattelit."

Sha-Tzuu aukaisee ääntään krohauttamalla kurkkuaan.
"Mielestäni on helpointa ja turvallisinta kaikille, jos blutokit vaihdetaan johonkin pimeillä markkinoilla. Te olette muukalaisia, ja se näkyy, joten voisi olla epäilyttävää, kun teillä on senkin verran varakkuutta, mitä teillä on. Ehkä voisitte itse nähdä näytteitä vaikkapa mineraaleista, niin näkisitte omin silmin, onko niillä käyttöä tai arvoa teidän maailmassanne." Sha-Tzuu katsoo muita. Muut häntä. Gar vilkaisee Chiasmia:
"Suunnitelma on siis?"

"Sha-Tzuu, katso tähtikartasta sellainen planeetta jossa on hyvät pimeät markkinat niin suuntaamme sinne. Se on suunnitelmamme ensimmäinen osa," sanon.

Sha-Tzuu nyökkää.
"Tiedän juuri oikean paikan, näytän sen teille." Sha-Tzuu kävelee Arven luo, jonka on nähnyt käyttävän karttaa.
"Tuota, herra Arpi, voitko laittaa kartan päälle?" Sha-Tzuu katsoo Arpea ylöspäin. Arpi käynnistää kartan ja Sha-Tzuu alkaa tutkia sitä.

Kävelen myös koneen luokse ja seuraan sivusta kun Sha-Tzuu etsii oikeaa planeettaa. Naurahdan mielessäni hänen puhuttelutapaansa, kutsuen Arpea herra Arveksi.

Sha-Tzuu tutkii hetken ja osoittaa yhtä planeettaa.
"Tuo." Arpi nyökkää:
"Gar, syötän sinulle koordinaatit."

"Millainen planeetta se on ja miten pitkä arvioitu matka?" Kysyn.

Sha-Tzuu sanoo:
"Planeetta on pimeä. Sen aurinko on alkanut sammua ja ihmiset ovat paenneet tai evakuoitu sieltä. Sitä luullaan kuolleeksi, mutta se on oikeasti alamaailman hallussa. Imperiaalisella vartiolla ei ole siellä mitään valtaa. Heitä ei ole. Planeetalla on omat lakinsa. Siellä käydään myös kauppaa, sillä kukaan ei kysele mitään. Oikeastaan kaikki alkoi sen jälkeen, kun ihmisiä jäi planeetalle. Kaikilla ei ollut varaa lähteä pakoon hiipuvaa aurinkoa, kaikille ei ollut järjestetty evakuointia. Ne jotka jäivät, joutuivat keksimään keinon selviytyä. Vilja ei enää kasva, planeetta on kuollut. Joten ainoa elinkeino ja selviytymistapa näille eloonjääneille oli tehdä planeetasta kauppapaikka universumin varjoisalla puolella. Siitä on toistasataa vuotta, ja nuo viimeiset asukkaat ovat kuolleet jo. Nykyään siellä ei yritetä selviytyä, vaan siitä on jäänyt mustan pörssin ja pimeän tavaran kauppapaikka. Siellä on vain yksi suuri avaruussatama ja rauniokaupunki, muuten planeetta on autio."